Mun ei täydy, vaan mä saan

30.5.2015

”Suuri laiva ei käänny helpolla” on ehkä kulunein metafora yritysten muutoksesta puhuttaessa. Se on silti niin toimiva, että nyt käytän sitä itsekin. Eilen teki taas mieli hyppiä tasajalkaa ilosta ja innostuksesta, kun sain itse kokea Eskimon muutoksen kääntyneen selvästi tavoiteltavaan suuntaan. Aistin sen tavatessani kollegoja ja tärkeitä jälleenmyyjiä eilen tehtaallamme Rauman Lapissa.

Ihmiset, intohimoinen asenne, toistuva viestintä, yksityiskohtien sinnikäs toteuttaminen ja hyvä fiilis. Siinä on minun reseptini muutoksen läpiviemiseen.

Hallitus ja johtoryhmä voivat kirjoittaa powerpointteihinsa ihan millaisia visioita tahtovat, mutta ei niistä tule totta, jollei ihmisiä saada uskomaan niihin. Ja jollei johdolla itsellään ole intohimoista asennetta ja uskoa muutoksen toteutumiseen. Enimmäkseen muutoksen läpivieminen on ihan samanlaista kuin maratonille treenaminen: on lähdettävä pitkälle lenkille, vaikka ulkona on pilkkopimeää, sataa räntää ja ottaa päähän.

Meillä esimerkiksi digitalisoituminen on tullut ihan pienten asioiden kautta vähitellen osaksi henkilökunnan arkea. Yksi pieni, mutta toisaalta todella iso asia oli, kun toimme ruokailu- ja taukotilaan sanomalehtien rinnalle tabletin, jolla voi halutessaan käyttää verkkoa. Lukea uutisia, vilkaista Facebookista sisäiseen Eskimo chat -ryhmäämme postailtuja juttuja tai miksei vaikka tykkäillä kaverin kuvista Instagramissa. Padi ei ole kuitenkaan korvannut sisäisessä viestinnässä tärkeää viikkokirjettä, joka tuotannon ja varaston henkilökuntaa varten tulostetaan paperilta luettavaksi. Uusi ja vanha kulkevat käsi kädessä, mutta uudet menetelmät kasvattavat koko ajan osuuttaan arjessamme.

Uuden organisaation aloitus keväällä oli porukalle iso juttu. Monien työtehtäviä viilattiin uuteen muotoon, titteleitä vaihdettiin ja perustettiin ihan uusi tuotetiedon hallinnan yksikkökin. Puhumattakaan asiakaspalvelutiimistä, johon koottiin sopiva yhdistelmä tehtaanmyymälän ja konttorin väestä. Eilen minusta tuntui siltä, että muutoksen pahin vaihe on ohitettu, ja ihmiset alkavat nähdä ne mahdollisuudet, joita uudistus tuo mukanaan. Moni on ehtinyt sen verran oppia uusia tehtäviään, että ne alkavat sujua. Vielä on kuitenkin valtavan paljon uutta opittavaa. Opimme yhdessä, harjoittelemme kovaa ja askel askeleelta lähestymme maalia. Asenne on kääntynyt muutoksen puolelle. Ainakin vähän, vai mitä kaverit?

Eilen sain myös esitellä Eskimo-konseptia ja strategiamme edistysaskelia tärkeille asiakkaille, jälleenmyyjillemme. Omalta väeltä saatu energia lisääntyi megamittoihin, kun saimme kollegojeni kanssa palautteena kuulla, että meidän muutostarinaamme seurataan innolla ja meidän kanssamme halutaan yhdessä luoda uusia malleja, jotka kasvattavat kaikkien osapuolien myyntiä. Tätä on tapana kutsua kumppanuudeksi. Se on kuulkaa hieno asia, se. Kukaan ei onnistu yksin. Ei, vaikka tämä muutosmaraton täytyykin itse juosta omin jaloin maaliin. Valmentajat, kannustajat, kumppanit ja maalissa odottava palkinto ovat olennainen osa tätä matkaa.

Tähän fiilikseen on ihan pakko lainata Elastista:”Mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa. Koval duunil asiat vaan onnistuu. Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan. Hanskat ei tipahda periks ei anneta ne sanoo: et pysty, et voi, ei kannata. Mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt ne saa luun kurkkuunsa, kun tulosta taas teen. Jatkan jaksan vaikka väkisin. Jos ois helppoo, kaikki tekis niin. Mus on voima, jota en voi vaimentaa pusken täysii aina vaan mun ei täydy, vaan mä saan.”

Susanna Paloheimo
strategia- ja brändijohtaja

ps. Tuossa tuotannon taukotilan pöydällä olevassa kuvassa on myös mukana suodatinpaperirullien jämiä, jotka mun piti ottaa mukaani ja käyttää niitä apuna ikkunanpesussa. Kollegojen suosituksesta. Sinne ne kuitenkin unohtuivat Lapin-toimiston aulan sohville. Vauhti on joskus aikamoinen, kyllä mä sen myönnän. Malttia, malttia!

 

 

 

 

Fredman Group