Kategoria

  • Fredman
  • Kotikokeille
  • Suomalaisista 75 prosenttia vähentää hektisen elämän stressiä food preppaamalla

    Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan ruoan esivalmistelu eli food prepping on osa viikkorutiineja 40 prosentille suomalaisista. He suunnittelevat tulevien päivien ruoat etukäteen ja esivalmistelevat ateriat vähintään kerran viikossa. Vajaa kolmannes ei esivalmistele aterioita lainkaan. Esivalmistelulla rahapussiin voi jäädä maltillisestikin arvioituna yli 1000 euroa enemmän vuodessa. Ajan ja rahan säästö on erityisen tärkeää alle 25–34-vuotiaille. Food prepping -toimenpiteistä ylivoimaisesti suosituin tapa on pakastaminen. Naisten ja miesten motiivit ruoan esivalmisteluun poikkeavat toisistaan. Naisia motivoi ruoan terveellisyyden paraneminen ja stressin väheneminen miehiä enemmän. Tulokset käyvät ilmi keittiötuotteistaan, kuten Elmukelmusta ja pakasterasioista, tunnetun kotimaisen Fredmanin tammikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 1000 henkilöä, joista miehiä oli 502 ja naisia 498.

    Arkipäivien kello viiden ruokapaniikki on tuttua etenkin lapsiperheissä. Syötävää täytyisi saada pöytään nopeasti. Ja vaikka elämänrytmi ei niin hektinen olisikaan, aterioiden etukäteissuunnittelua arvostetaan. Suomalaisista kotitalouksista 40 prosenttia panostaakin suunnitteluun ja esivalmistelee eli food preppaa. Vajaa 10 prosenttia toimii näin säännöllisesti ja reilu 30 prosenttia melko säännöllisesti. Vajaa kolmannes suomalaisista ei koskaan esivalmistele ruokia.

    Niiden 60 prosentin suomalaisista, jotka eivät ole vielä löytäneet food preppausta, kannattaisi ottaa asia harkintaan. Teettämämme kyselytutkimuksen mukaan ruoan esivalmistelu muun muassa vähentää hektisen elämän mukanaan tuomaa stressiä, Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen sanoo.

    Suomalaisista 75 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että stressi vähenee esivalmistelujen ansiosta.

    Naiset ja miehet suhtautumisessa food preppaukseen on eroja, vaikka molemmat sitä yhtä paljon tekevätkin. Naiset arvostavat yli kymmenen prosenttia miehiä enemmän ajan ja rahan säästöä. He myös kokevat food preppauksen lisäävän terveyshyötyjä.

    Selityksenä voi olla se, että naiset edelleen kantavat enemmän vastuuta talouden ruokahuollosta. Siksi esimerkiksi ruoanlaittoon käytetyllä ajalla on heille suurempi merkitys kuin miehillä, Parkkinen sanoo.

    Salaatteja esivalmistellaan vähiten

    Laatikot ja pataruoat olivat kotikokkaajien suosikkeja esivalmisteltaviksi ruoiksi. Toimenpiteistä suosittiin eniten pakastamista.

    Jos ruokia ei ole tarkoitus käyttää parin seuraavan päivän aikana, pakastus on tosiaan paras ratkaisu. Pakastuspussiin voi laittaa niin kasvissosekeittoa, kasviksia kuin mitä tahansa muitakin ruokia. Pakastetut vihannekset tai ruoat voi nostaa pakastuspussissa suoraan kattilaan vesihauteeseen tai mikroon sulamaan. Jos on tehnyt vaikkapa pataruoan tai piiraan, kartonkiset uunivuoat ovat erinomaisia niin pakastamiseen kuin uudelleen lämmittämiseen, Parkkinen sanoo ja jatkaa:

    Pakastuspusseihin, -rasioihin ja -vuokiin kannattaa aina merkata pakastuspäivä, jos viikkosuunnitelma menee syystä tai toisesta uusiksi, ja käyttö siirtyy myöhemmäksi.

    Bensa- ja sähkölaskut pienenevät

    Esivalmistelemalla seuraavien päivien ateriat esimerkiksi kahdesti viikossa euroja säästyy kuin huomaamatta. Suunnittelun ansiosta esivalmistelijoille riittää kaupassa käynti muutaman kerran viikossa.

    Varsinkin autoilijat huomaavat tämän pienempänä bensalaskuna. Food preppaajat ilahtuvat bensatakin lisäksi kaupan kassalla. Kun ostokset on poimittu ostoslistan mukaan, heräteostoja syntyy vähemmän. Nälkäisenä ja suunnittelematta hyllystä poimituista suklaapatukoista ja sipseistä syntyy maltillisestikin laskettuna mittava vuosisäästö. Jos heräteostoihin menee viikossa vaikkapa 20 euroa, tekee se vuodessa jo 1040 euroa, Parkkinen laskee.

    Eikä sähkölaskunkaan pieneneminen tämän talven hinnoilla ole vähäpätöinen asia. Uunin kuumentaminen 200 asteeseen kuudesti viikossa vie noin 160 kWh vuodessa. Jos uuni pidetään päällä joka kerran tunnin ajan, kulutus lisääntyy vielä 220 kilowattitunnilla.

    Esivalmistelulla viikoittainen uuninkäyttöaika on helppo puolittaa. Kun valitsee ruokia, joissa on sama kypsennysmenetelmä, ruokia voi valmistaa yhtä aikaa ja hyödyntää alku- ja jälkilämmön. Suunnittelun ansiosta vaikkapa lihapullat ja uunijuurekset valmistuvat uunissa samalla kertaa, Parkkinen muistuttaa.

    Rahan säästöä arvostivat tutkimuksen mukaan erityisesti nuoremmat kokkaajat. Täysin samaa mieltä siitä, että food preppaus säästää rahaa oli 39 prosenttia 25–34-vuotiaista vastaajista. Nuorten lisäksi erityisesti kotiäidit- ja isät pitivät esivalmisteluja hyvänä keinona säästämiselle. Kaikista vastaajista 80 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että esivalmistelu säästää aikaa ja rahaa.

    Puolta vähemmän siivottavaa

    Jos ei Suomen pääministerin tapaan rentoudu työpäivän päätteeksi siivoamalla, ruoan esivalmistelua kannattaa suosia. Kun ruoan valmistaa alusta loppuun seitsemän kertaa viikossa, saa keittiötä siivota yhtä monta kertaa. Esivalmistelija pääsee vähemmällä.

    Vaikka yhdellä esivalmistelukerralla aikaa kuluukin vähän enemmän kuin yksittäistä ateriaa valmistaessa, kokonaisajansäästö on merkittävä. Säästetyn ajan voi mainiosti käyttää hyvällä omallatunnolla vaikka suosikkisarjaa katsellen, Parkkinen sanoo.

    Varttuneemmat eivät usko terveysvaikutuksiin

    Alle 34-vuotiaiden mielestä ruoasta tulee esivalmistelun ansiosta terveellisempää. Yli 55-vuotiaista enää alle viidennes oli sitä mieltä, että food preppaamalla saa terveellisempiä aterioita.  

    Rohkenen olla varttuneempien vastaajien kanssa eri mieltä. Kun esimerkiksi pilkotut kasvikset säilyttää rasiaan pakattuna, kosteus ei haihdu ja kasvikset säilyvät tuoreina. Salaatti säilyy rapeana, kun sen kietaisee kevyesti kostutettuun kuituliinaan. Kun kasviksia on jääkaapissa valmiina, vaikka sosekeiton raaka-aineeksi, on niitä helppo napata aamupalaleivänkin päälle. Näin kasvisten käyttöä saa lisättyä kuin huomaamatta kohti päivittäistä puolen kilon tavoitetta, Parkkinen vinkkaa.

    Terveellisyyttä, kuten rahansäästöäkin, tukee suunnitelmallinen kaupassakäynti ostoslistaa noudattaen. Epäterveelliset, nälkäisenä ostetut herkut, jäävät todennäköisesti kaupan hyllylle.

    Fredmanin kyselytutkimuksen toteutti tammikuussa Tutkimusyritys Bilendi Oy. Kyselyyn vastasi
    1000 suomalaista, joista miehiä oli 502 ja naisia 498.

    Aiheesta muualla:

    Rahaa säästyy ja stressi vähenee – kaikki eivät silti hyödynnä ruoanlaittoa helpottavaa tapaa: ”Kannattaisi ottaa harkintaan” (mtvuutiset.fi)

    Nitriilikäsineet vs vinyylikäsineet: näin valitset vastuullisemman 

    Ravintola-alan ammattilaisten yksi käytetyimpiä työvälineitä ovat kertakäyttöiset hanskat. Monella on selkeä, oma preferenssi nitriili- tai vinyylihanskojen välillä. Jos vertailua tehdään...

    Lue lisää
    Chefstein® on suunniteltu ammattikeittiön omavalvontaan ja rutiinitehtävien hallintaan

    Digitaalinen Chefstein-palvelumme on keittiöammattilaisten suunnittelema, helppokäyttöinen ja joustava keittiön omavalvonnan ja rutiinitehtävien hallinnan työkalu. Asiantunteva henkilökuntamme auttaa sinua valitsemaan ravintolasi...

    Lue lisää