Kategoria

  • Fredman
  • Kotikokeille
  • Fredman täyttää 25 vuotta: muutos kotikeittiöissä näkyy tavoissa ja taidoissa

    5.7.2022

    Kotikokkaus on kokenut melkoisen muodonmuutoksen neljännesvuosisadassa. Mummolasta tutut ruoanlaittotavat, kuten hapattaminen ja juurileivän leipominen, ovat nyt nosteessa. Vuonna 1997 kuumimmat apuvälineet keittiössä olivat leipäkone ja mikroaaltouuni, ja eineksistä intoiltiin. Suosituimpia ruokia olivat lihapullat ja makaronilaatikko. Nyt etnisyys on arkipäivää, ja sushia saa ympäri Suomen. Ruoan vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota, ja ruoanvalmistuksessa suositaan ekologisia tuotteita. Kotimainen perheyritys Fredman Group täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Tuotesuunnittelun keskiössä oleva ekologisuus näkyy muun muassa kartonkisten pakastusrasioiden kehittämisessä ja kertakäyttöastioiden valmistuksesta luopumisessa. Osa vastuullisuusajattelua on myös ollut Eskimo-tuotenimen muuttaminen Fredmaniksi.

    Jos kotikokkaus vielä 25 vuotta sitten oli monelle arkista pakkopullaa, on se tänä päivänä mieluinen harrastus ja osa identiteettiä. Sosiaalinen media ja kaikkien saatavilla olevat ruokalehdet ovat poistaneet ruoanlaiton ympäriltä salatieteen leiman. Ammattilaisten vinkit ovat nyt kaikkien ulottuvilla.

    – Kotikokkaajat puhuvat ammattikokkien kanssa samaa kieltä. Ruokaohjelmista tutut ilmaisut kuten vaikkapa annosten komponentit ja elementit ovat siirtyneet myös kotikokkaajien puheeseen, eikä ihmisten tarvitse välttämättä osallistua kokkikursseille ruokavinkkejä saadakseen. Riittää kun menee YouTubeen, sanoo Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen.

    Fredman täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Tuotteet tunnettiin aiemmin Eskimo-nimellä, viimeiset kaksi vuotta tuotenimenä on ollut Fredman.

    – Eskimo-nimestä luopuminen vuonna 2020 kuvastaa maailman muutosta, ja on osa Fredmanin vastuullisuusajattelua. Myös kertakäyttöastioista luopuminen 2015 ohjaa toimintaa entistä vastuullisempaan suuntaan, Fredmanin viestintäjohtaja Sara Hokkanen sanoo.

    Ruokakulttuurin muutosta vauhdittivat 1990-luvulla tv-suosikit Bon appétit ja Makupalat. Vuosituhannen loppua kohden tultaessa ohjelmat kuten Kokkisota ja viime vuosien MasterChef ja tuoreimpana Tähtikokkien Bocuse d’Or ovat tehneet ruoanlaitosta viihteellisempää ja rennompaa.

    – Toisaalta ruokakulttuuri on aina elänyt sykleissä. 1990-luvun lama ja viime vuosien korona saivat ihmiset palaamaan mummon metodeihin ja käsillä tekemisen pariin. Myös ruoanvalmistuksen uutuustuotteissa on muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Kehittelemme parasta aikaa tämän päivän raaka-aineista kartonkisia pakastusrasioita, jollaisia moni käytti 1980-luvulla. Vahapaperia käytettiin 1950-luvulla. Uudistettu versio vahapaperista palasi kauppojen hyllyille viime vuonna, Parkkinen sanoo.

    Moni muistaa mummojen vahapaperiin 50-luvulla käärimät eväsleivät. Niin tehdään tänäkin päivänä. Lisäksi nykypaperin erinomainen kyky pitää rasva sisällään tekee vahapaperista sopivan vaikkapa kalan graavaukseen.

    Aromipesästä hapattamiseen

    1990-luvun lopulla ostoskanavan aromipesästä tuli hitti. Kuten myös leipäkoneesta. Keittiöiden koneistuminen jatkui vielä toiselle vuosituhannelle tultaessa. Samaa tahtia koneiden lisääntymisen kanssa on kasvanut miesten osallistuminen kotitöihin. Miesten kotitöihin käyttämät minuutit ovat Tilastokeskuksen mukaan kasvaneet, naisten vähentyneet. Tosin naiset vastaavat edelleen suurimmaksi osaksi kotitöistä.

    Vuonna 1997 mikroaaltouuni alkoi löytyä joka kodista. Vuonna 1998 mikroja oli 78 prosentissa kotitalouksista. Aikaansa seuraavan perheen lapsille varattiin valmispitsat mikrossa lämmitettäväksi välipalaksi koulun jälkeen. Einesten käyttö on sittemmin arkipäiväistynyt. Rinnalle ovat viime vuosina kivunneet perinteiset menetelmät esimerkiksi säilönnässä ja leivonnassa.

    – Suomalainen ruoka oli sata vuotta sitten hapanta. Hapatettu ruoka säilyi hyvin, vaikka jääkaappeja tai pakastimia ei ollut. Nyt hapattaminen eli fermentointi on noussut trendikkääksi siihen liitettyjen terveysvaikutusten takia. Myös mummoloista tuttu etikkaliemellä maustaminen eli pikkelöinti on nousussa, Parkkinen sanoo.

    Säilöntämenetelmistä pakastaminen pitää pintansa. Vaikka kaupat ovat auki yötä päivää ja kaikkea on saatavilla läpi vuoden, suomalainen haluaa pakastaa omat marjansa.

    Samalla tapaa perinteisten säilöntämenetelmien kanssa myös leivonta perinteisin menetelmin on nosteessa.

    – Juurileipää leivottiin 40-luvulla, mutta ei juurikaan 1990-luvulla. Nyt se on taas trendikästä, Parkkinen sanoo.

    Sushirajaa ei enää ole

    Ehkä suurin nousija, ja mielipiteiden jakaja, ruokatulokkaissa on sushi. Sushi ei vuonna 2022 ole enää vain edelläkävijä hipstereiden ruokaa. Siitä on kovaa vauhtia tulossa uusi texmex. Joitakin vuosia sitten puhuttiin sushirajasta eli siitä, missä kulkee sushiravintoloiden maantieteellinen raja. Nyt sellaista rajaa ei enää ole.

    Muutos alkoi 1995, kun Suomi liittyi EU:hun. Elintarvikelainsäädäntö yhdenmukaistui ja etniset maut alkoivat tehdä tuloaan kotikeittiöihin. Liki kaiken tarvittavan sai lähikaupasta. Etnisyyden lisääntymisestä huolimatta kello viiden illallisella lautaselta löytyi kuitenkin edelleen Ruokatieto-yhdistyksen mukaan useimmiten lihapullia tai jauhelihakastiketta ja perunoita.

    – Arkiset suosikit kuten lihapullat, pinaattiletut ja makaronilaatikko pitivät, ja pitävät, pintansa, mutta rinnalle nousi lisävaihtoehtoja. Suosikkimauste 1990-luvun lopulla oli curry. Tänä päivänä suositusta garam masalasta oli kuullut vain harva. Myös texmex ja aasialaiset valmiskastikkeet löysivät tiensä suomalaisten pöytiin, Parkkinen sanoo ja jatkaa:

    – Muutos näkyi myös kouluruoissa. Vuoden 1997 valtakunnallisen kouluruokakilpailun voitti Punkalaitumen koulukeskuksen keittäjä reseptillään Broileria tahitilaiseen tapaan.

    2020-luvulla veganismi on paljon esillä, vaikka eläinperäisiä ainesosia välttävää ruokavaliota noudattaakin arvioiden mukaan vain noin 5 prosenttia suomalaisista.

    – Somessa reseptit, kuten vaikkapa savutofukeitto, ovat saaneet paljon näkyvyyttä. Ja reseptihän toki sopii kaikille, vaikkei vegaani olisikaan, Fredmanin keittiömestari Ville Parkkinen päättää.

    Lue lisää:
    Perheyritys Fredman 25 vuotta: vastuullista edelläkävijyyttä ammattikeittiöihin

    Rauman Lapissa valmistettavien keittiötuotteiden nimi muuttuu – Eskimo-brändi jää historiaan (Länsi-Suomi 20.1.2020)

    Fredmanin hallitukseen ja johtoon uutta vahvistusta

    Fredman-konserni on nimittänyt uudeksi henkilöstöpäälliköksi Sari Altosen sekä Fredman Keittiötuotteet-liiketoiminnasta vastaavaksi johtajaksi Peter Nymanin. Sari ja Peter kuuluvat Fredman-konsernin johtoryhmään...

    Lue lisää
    Ota askel tulevaisuuteen – digitaalisuus tuo tehokkuutta ketjun toimintaan

    Monessa ravintolassa omavalvonta ja moni muukin raportointia vaativat tehtävä hoidetaan edelleen paperilla. Ravintolaketjun toiminnassa tämä lähestymistapa voidaan nyt jo unohtaa,...

    Lue lisää